Outoja lintuja professorin tiluksilla

Säihkylintuihin kuuluva, loistavan kirkasvärinen sininärhi (Coracias garrulus) on Suomessa nykyään harvinainen satunnaisvieras. Runsaammasta esiintymisestä parisataa vuotta sitten kertoo 1700-luvulla julkaistu raportti sininärhen pesinnöistä lähellä Turkua, mitä ilmeisimmin Piikkiössä. Vaikka laji ei Suomessa nykyään pesikään, sitä sentään tavataan vierailijana silloin tällöin. Piikkiöstä ainoat 1700-lukua tuoreemmat ilmoitetut havainnot ovat Linnunpäästä 17.6.1985 ja Ohikulkutien varresta Kirismäen läheltä 31.5.2002. Myös Paimiossa ja Kaarinassa sininärhiä on tavattu, jälkimmäisessä kolmesti.

Turun Akatemian professori Carl Niclas Hellenius (1745–1820) julkaisi vuonna 1787 Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian julkaisusarjassa 9-sivuisen tutkielman sininärhen tavoista ja taloudenpidosta. Julkaisun aihe on hieman yllättävä, sillä Hellenius tunnetaan paremmin Linnén oppilaana ja kasvitieteilijänä, joka muun muassa hoiti koko professorinkautensa ajan Pehr Kalmin maineikasta kasvitieteellistä puutarhaa Turussa. Hänen virkansa oli talousopin professuuri. Keisari myönsi arvostetulle professorille aatelisarvon vuonna 1816 nimellä von Hellens.

Helleniuksen sininärhitutkielma on monesta syystä mielenkiintoinen eikä vähimmin piikkiöläisestä näkökulmasta. Hän kertoo seuranneensa samaa sininärhien käyttämää pesäkoloa viiden peräkkäisen vuoden ajan ja tehneensä runsaasti luotettavia havaintoja tämän niukasti tunnetun lajin elintavoista. Hellenius kuvailee seikkaperäisesti lintujen höyhenpukua, ääntelyä (jota hän piti "epämiellyttävänä"), muuttoaikoja, pesintää ja poikasten hoitoa, ravintoa ja jopa soidinkäyttäytymistä. Raportissa on vahva omakohtaisten luontoelämysten tuntu, vaikka kirjoittaja siteeraakin ahkerasti aikansa tunnettuja luonnontieteilijöitä.

Kiintoisaa on, että Hellenius unohti mainita kirjoituksessaan havaintopaikkakunnan. Monesta syystä on kuitenkin päätelty, että havainnot olivat piikkiöläisiä. 1700-luvun professorit eivät suuremmin matkustelleet, joten on todennäköistä, että Hellenius teki havaintoja kotiseudullaan. Tutkimuksensa aikoihin hän omisti ainakin Joensuun ja Lyytikkylän maatilat Piikkiössä. Viisivuotinen havainnointi samalla paikalla voisi hyvin luontevasti liittyä professorin kesäiseen oleskeluun näillä piikkiöläisillä tiluksilla.

Hän myös kertoo kasvattaneensa ja myöhemmin täyttäneensä yhden sininärhen poikasen. Muista lähteistä tiedetään, että Helleniuksella oli Turussa laaja ja korkeatasoinen täytettyjen lintujen kokoelma, johon tämäkin huono-onninen kasvatti kenties päätyi. On todennäköistä, että hän käytännön syistä kartutti lintukokoelmaansa lähellä kotiaan tai työpaikkaansa, jossa kerätyt näytteet saattoi preparoida nopeasti. Kunnia tästä harvinaisen lajin ensihavainnosta Suomessa kuulunee siis Piikkiölle.

Palaa edelliselle sivulle     Etusivulle