Sipilänmäki tapahtumien keskellä

Sipilän talo läntisessä Piikkiössä sijaitsee erinomaisella tähystyspaikalla. Sipilänmäeltä on voitu vuosisatojen ajan seurata suomalaisen yhteiskunnan muutoksia ja murroksia. On nähty vallanpitäjien vaihtuminen, on nähty aineellinen vaurastuminen, tekniikan kehittyminen ja asutuksen kasvu.

Aikanaan katse suuntautui Sipilänmäeltä merenlahden yli Kuusiston lähimpään niemenkärkeen, jossa kohosi katolisen kirkon valtakeskus. Suunnilleen Turun linnan suuruinen rakennuskokonaisuus, Kuusiston piispanlinna, näkyi, kuului ja vaikutti ympäristöönsä. 1500-luvulla linna revittiin käyttökelvottomaksi, alkoi Ruotsin valtiovallan aika. Sipilänmäen pohjoispuolelle rakentui Turun-Viipurin valtatie: ensin pahaisena ratsutienä, vähin erin vahvempana vaunutienä. Tie leveni ajan oloon kelpoiseksi Ruotsin kuninkaankin kulkea seurueineen. Varmaan sitä kulkuetta on Sipilänmäeltä katseella seurattu. Mutta jos tietä pitkin pääsi lännestä itään, pääsi sitä myöten myös idästä länteen. Tulivat Venäjän keisarin asevoimat Turkuun ja tulipa keisari itsekin katsastamaan uusia valloitusmaitaan.

Noin sata vuotta sitten Sipilänmäen viereen, osin tilan maille, rakennettiin rautatie, edelleen venäläisin mitoin. Höyry kuljetti tavarat ja ihmiset Rungon seisakkeelta, santarmit ja aktivistit kauempaakin. Tuli uusi murroskausi, jonka tuloksena alkoi itsenäisen Suomen aika. 1930-luvulla uusi Valtatie Ykkönen katkaisi Sipilänmäen rantapellot. Myöhemmin pikimiehet tasasivat tienpinnan ja liikenteen tahti kiihtyi, kuormat kasvoivat. Sotavuosien jälkeen suomalainen maaseutu muuttui. Suurtilojen Suomi sai rinnalleen vahvan pientilojen Suomen. Siirtolais- ja rintamamiestilat ilmestyivät Sipilänmäenkin maisemaan. Myöhemmin kunnan kasvu on näkynyt konkreettisesti siltä mäeltä. Peltoviljelystä on tullut kaavojen kasvattamista ja uudenaikaista pirttiviljelyä tiiviin pientalorakentamisen muodossa. Talojen kyljessä lautasantennit kertovat omaa sanomaansa tietoliikenteen tai paremminkin viihdeliikenteen voittokulusta. Yhdeltä mäeltä on siis paljon nähtävissä, kun sijainti on sopiva.

Tällaiseen historialliseen ympäristöön Piikkiön Lions Club ryhtyi rakentamaan kesäteatterin puitteita noin 25 vuotta sitten. Lähtökohtana ei ollut ulkoinen maisema tai hieno historia, vaan klubin oma teatterin tekemisen into sekä Sipilän rakennusten ja pihapiirin soveltuvuus teatterimiljööksi. Teatteri-into oli kasvanut 70-luvulla iltamaperinteen elvyttämisen kautta, vuosittain esitettyjen Hietasen Raunin paikallisnäytelmien kautta. Esittämisen vimma siirrettiin sisältä ulos, siirryttiin yksittäisesityksestä näytösten sarjaan ja tehtiin välttämättömät katsomorakenteet sekä muut aputilat. Liikkeellelähtö oli nopea ja palaute oli ensi alkuun siinä määrin rohkaisevaa, että toiminta vakiintui ja vahvistui. Puitteita on parannettu vuosien saatossa ja toiminnan mittakaava on tuplaantunut tai triplaantunut 80-luvun alkupuolelta. Sipilän päärakennuksen kunto ja kohtalo on ollut suuri pysyvä huolenaihe, muuten käytännön kysymyksiin on löydetty ratkaisuja asia kerrallaan. Päärakennuksen osalta katse kääntyy omistajan eli Piikkiön kunnan suuntaan: rakennuksen pelastamisen kiireisimmät toimet on kartoitettu ja toteutuksen pitäisi alkaa viipymättä.

Piikkiön Sipilänmäki on arvokas ympäristö. Se on pitkään ollut talo osana elävää historiaa, keskellä tapahtumia. Nykyään se on välittäjäroolissa: elämysten, muistojen ja tunteiden välittäjä. Antakaamme sille edelleen mahdollisuus toimia tekstien tulkkina.

Palaa edelliselle sivulle     Etusivulle